Jerry Spinellin maitoöljy

Hahmot

Näytä Toiminta

Viittaukset

Näytä Toiminta

Juonitiivistelmä

Näytä Toiminta

Teemat, Symbolit ja Motiivit

Näytä Toiminta

Suosikkilainaus

Näytä Toiminta

Jerry Spinellin tärkeitä kysymyksiä Milkweedille

1. Ketkä ovat Milkweedin päähenkilöt ja mitä haasteita he kohtaavat?
2. Mitä viittauksia (viittauksia oikeisiin ihmisiin, paikkoihin, tapahtumiin, uskonnollisiin käytäntöihin, taiteeseen, kirjallisuuteen) romaanissa oli? Mitä voit oppia näistä viittauksista ihmisistä ja ajanjaksosta?
3. Mitä teemoja, symboleja ja motiiveja romaanissa esiintyy? Kuinka symboliikka auttaa sinua ymmärtämään paremmin hahmoja ja heidän motiivejaan?
4. Mitä viestejä Milkweedin kirjoittaja välittää lukijalle ystävällisyydestä ja rohkeudesta? Miksi on niin tärkeää opettaa, oppia ja muistaa holokausti?
5. Mikä on bildungsroman kirjallisuudessa ja miten tämä on esimerkki?

Milkweed Yhteenveto

Milkweed sijoittuu Varsovaan Puolassa natsimiehityksen aattona vuonna 1939. Lukija tutustuu päähenkilöön, kun hän varastaa leipää ohikulkijalta. Hän on hyvin pieni ja erittäin nopea, ja siksi erittäin lahjakas varas. Pienen pojan saa kiinni Uri, toinen nuori orpo, joka ottaa hänet siipiensä alle. Uri kysyy pikkupojalta hänen nimeään ja tämä vastaa "Stopthief". Se on kaikki mitä hän on koskaan tiennyt itsestään. Uri esittelee nimettömän pienen pojan muille orvoille: Kuballe, Enokselle, Ferdille, Olekille, Big Henrykille ja Jonille. He kaikki etsivät suojaa navetta varastettuaan kaiken mahdollisen ruoan selviytyäkseen. Pikkupoika viihtyy Urin kanssa. He viettävät päivänsä varastaen ruokaa ja iltaisin ateriaa, samalla kun he turvautuvat hylättyyn parturiin. Uri leikkaa pienen pojan hiukset, auttaa häntä pesemään ja antaa uudet vaatteet.

Pikkupoika ystävystyy eräänä päivänä nuoren juutalaisen tytön kanssa nimeltä Janina. Hän ihailee hänen kiiltäviä, mustia kiiltonahkaisia ​​kenkiään. He vaihtavat salaisia ​​lahjoja ruokaa ja makeisia. Kun natsit hyökkäävät Puolaan ja valtaavat Varsovan syyskuussa 1939, pikkupoika katselee "paraatia" kaduilla hämmästyneenä. Hän on tietämätön seuraavasta vaarasta. Hyökkäyksen jälkeen Uri päättää antaa pojalle taustatarinan ja identiteetin. Uri kertoo, että hänen nimensä on Misha Pilsudski ja että hän on romanipoika Venäjältä, jolla on isä, ennustaja äiti, seitsemän veljeä ja viisi siskoa sekä suosikkihevonen nimeltä Greta. Uri kertoo, että hänen kylään putosivat pommit ja hänet erotettiin perheestään ja siksi hänestä jäi orpo Varsovassa. Misha ihailee uutta tarinaansa ja pitää siitä kiinni, juokseen innokkaasti kertomaan Janinalle, että hänen nimensä on Misha Pilsudski. Hän kertoo tarinansa kaikille, jotka kuuntelevat.

Samaan aikaan natsit tiukentavat hallintaansa Varsovan kaupungin ympärillä ja kohdistavat kohteena juutalaisia. He määräävät ulkonaliikkumiskiellon, ja eräänä yönä, kun Misha toimittaa varastettua ruokaa ystävilleen, natsi ampuu häntä ja leikkaa hänen korvalehtensä irti. Misha on onnekas, että hän on elossa, mutta se ei estä häntä jatkamasta riskien ottamista. Toinen Mishan ystävistä on orpokodin johtaja, tohtori Korcak (perustuu oikeaan Janusz Korczakiin), joka välittää epäitsekkäästi monista orpolapsista. Misha auttaa heitä myös tuomalla heille varastamiaan ruokaa ja hiiltä.

Syksyllä 1940 kaikki Varsovan juutalaiset määrättiin pakkosiirtoihin gettoon. Varsovan juutalaisyhteisö oli tuolloin Puolan ja Euroopan suurin, toiseksi vain New Yorkin jälkeen. 30% Varsovan väestöstä oli juutalaisia. Ghetto muodosti kuitenkin vain 2,4 % kaupungin pinta-alasta vain 1,3 neliökilometrillä. Huipussaan Varsovan ghetto vangitsi 460 000 juutalaista miestä, naista ja lasta. Tarinassa Misha, hänen orvot ystävänsä, Janina, hänen ystävällinen ja lempeä isänsä, herra Milgrom, joka on apteekki, hänen rakas äitinsä ja hänen kiihkeä setä Shepsel pakotetaan kotoaan Ghettoon. Tohtori Korczak ja orvoiksi jääneet lapset pakotetaan myös gettoon. Misha kuvailee, kuinka jokainen hakeutuu gettoon ja tuo mukanaan mitä tahansa tavaraa.

Ghetossa on valitettavat olosuhteet. Natsisotilaat terrorisoivat ja hakkaavat asukkaita yllättävissä keskiyön ryöstöissä. Ruokaa on hyvin vähän ja ihmiset näkevät nälkään ja kuolevat kaduilla. Olosuhteet ovat likaiset ja kaikki on ahdettu niin pieneen tilaan, että tauti leviää nopeasti. Joka päivä Misha näkee uusia ruumiita sanomalehdissä. Aikuiset pakotetaan tekemään kovaa työtä. Janinan äiti sairastuu ja lopulta kuolee. Silti Misha pysyy kaikesta huolimatta viattoman sitkeänä. Hän livahtaa ulos joka ilta etsimään ruokaa ja salakuljettaa sen takaisin Janinalle ja hänen perheelleen. Hän toimittaa myös ruokaa orvoille ja tohtori Korczakille.

Salakuljetus on erittäin vaarallista. Eräänä traagisena päivänä Misha näkee nuoren Olekin ripustettuna kyltti kaulassa, jossa sanotaan, että hänet tapettiin, koska hän oli salakuljettaja. Ja kuitenkin, ilman ruokaa, jonka Misha varastaa livahtelemalla sisään ja ulos geton muurin "kahden tiilen levyisestä" kolosta, he varmasti kuolisivat nälkään. Mr. Milgrom "adoptioi" Mishan perheeseen ja kohtelee häntä kuin poikaa. Janina ja Misha ovat myös hyvin läheisiä ja tekevät kaiken yhdessä. Misha kuvailee kuinka hän käyttäytyy kuin hänen pikkusiskonsa, matkii kaikkea mitä hän tekee, jopa salakuljetusta. Janina liittyy Mishan kanssa hänen vaarallisille öisille retkilleen, koska hänkin on tarpeeksi pieni livahtaakseen reiän läpi. Eräänä päivänä Janina ja Misha leikkivät getossa, kun he vakoilevat jotain raunioissa kasvavaa. Se on maitosähkö, valkoinen ja pehmeä ja rapea. Janina uskoo, että sen täytyy olla enkeli. Se antaa heille toivon tunteen, että kasvi voi kasvaa tuhoutuneessa Gheton raunioissa, että jotenkin elämä kestää.

Asuttuaan noin puolitoista vuotta Gheton köyhissä ja kurjissa olosuhteissa Mishan ystävä Uri tulee varoittamaan häntä, että hänen on paettava. Uri sanoo, että kun Misha livahtaa ulos salakuljettamaan yöllä, hänen täytyy juosta ja jatkaa juoksemista. Uri on kuullut, että karkotukset ovat tulossa. Natsit kertovat geton juutalaisille asukkaille, että heidät siirretään maaseudulle, jossa heillä voi olla oma yhteisö, omat maatilat. Tämä on valhe. Karkotusten tarkoituksena on viedä juutalaiset keskitysleireille, jotka ovat joukkomurhakeskuksia. Uri varoittaa Mishaa lähtemään ja katoaa sitten. Kun Misha kertoo herra Milgromille tämän uutisen, herra Milgrom käskee Mishaa ja Janinaa pakenemaan. Hän neuvoo molempia tekemään niin kuin Uri sanoo ja kun he hiipivät ulos yöllä, juoksemaan ja jatkamaan juoksemista. Hän uskoo, että tämä on heidän ainoa mahdollisuus selviytyä. Janina ei kuitenkaan pysty siihen. Seitsemänvuotiaana hän on liian nuori ymmärtämään täysin eikä voi jättää isäänsä. Vaikka Misha yrittää raahata Janinan pois, hän juoksee sinne, missä hänen isänsä viedään junaan kuolemanleireille. Misha yrittää pysäyttää Janinan, mutta natsi heittää hänet laatikkovaunuun. Yhtäkkiä Uri ilmestyy salanatsiksi ja teeskentelee ampuvansa Mishan kuoliaaksi pelastaakseen tämän. Uri on salaa työskennellyt kaksoisagenttina, teeskennellen olevansa natsi saadakseen tietoa, ja työskennellyt samalla "Varsovan kapinaa" yrittävän vastarinnan kanssa. Urin luoti irrotti Mishan muun korvan ja hän putosi tajuttomana, näennäisesti kuolleena.

Misha herää rautatien raunioissa. Hämmentyneenä hän yrittää kävellä "uuneille", kuolemanleireille, jonne Janina, hänen isänsä ja kaikki muut on viety. Hän haluaa vain palata heidän luokseen. Hänet kuitenkin löytää puolalainen maanviljelijä, joka tuo hänet tilalleen ja piilottaa hänet turvallisuutensa vuoksi. Maanviljelijä ja hänen vaimonsa pitävät Mishan piilossa kolme vuotta sodan loppuun asti. Kun sota päättyy, Mishalla ei ole minne mennä. Hän turvautuu ainoaan tuntemaansa ammattiin ja alkaa jälleen varastaa. Tällä kertaa hän myy tavaransa pienessä kärryssä maaseudulla.

Lopulta Misha onnistuu muuttamaan Amerikkaan. Saapuessaan hän esittelee itsensä maahanmuuttoagentille Misha Milgromina. Agentti muuttaa välittömästi nimensä Jackiksi. Joten Mishasta tulee Jack Milgrom. Amerikassa Jack löytää töitä myyjänä, vaikka hän ei sanokaan olevansa kovin hyvä. Hän ei voi muuta kuin puhua pitkiä päihteitä kaikista sodan traumaattisista kokemuksistaan. Hän selittää, että "tärkeää ei ollut se, että kuuntelitte, vaan että minä puhuin. Sen näen nyt. Synnyin hulluun. Kun koko maailma hulluksi tuli, olin valmis siihen. Näin selvisin. Ja kun hulluus oli ohi, mihin se minut jätti? Kadun kulmassa, siellä, juoksin suustani, vuodatin itseäni. Ja minä tarvitsin sinua siellä. Sinä olit pullo, johon kaadoin itseni."

Eräänä päivänä Jack tapaa Vivian-nimisen naisen, joka on valmis kuuntelemaan hänen tarinoitaan. He menevät naimisiin ja hän tulee raskaaksi. Mutta Vivian jättää Jackin kyvyttömäksi selviytymään vaikeuksistaan ​​ja eksentrisistä, jotka johtuvat sodan jälkeisestä traumasta. Monia vuosia myöhemmin Jack työskentelee ruokakaupan hyllyissä, kun nainen kävelee hänen luokseen. Hän kertoo Jackille olevansa Katherine, hänen tyttärensä, ja hän esittelee tämän nuorelle tyttärentyttärelleen Wendylle. Katherine kertoo odottaneensa isänsä tapaamista, jotta tämä voisi antaa Wendylle toisen nimen. Epäröimättä Jack antaa hänelle nimen "Janina". Katherine kutsuu Jackin asumaan heidän kanssaan, ja tämä suostuu kiitollisena. Wendy kutsuu uutta isoisäänsä innoissaan Poppynoodleksi.

Tarinan lopussa Jack istuttaa maitosähköä heidän pihalleen. Hän kertoo heille, että se on "enkelikasvi". Pitämällä Wendy Janinaa sylissään, hän pohtii kaikkia nimiä, jotka hänelle on annettu elämänsä aikana: "Kutsu minua varkaaksi. Sanokaa minua tyhmäksi. Sanokaa minua mustamaalaiseksi. Kutsukaa minua juutalaiseksi. Kutsukaa minua yksikorvaiseksi Jackiksi. En. hoito. Tyhjäkätiset uhrit kertoivat kerran, kuka minä olen. Sitten Uri kertoi minulle. Sitten käsivarsinauha. Sitten maahanmuuttoviranomainen. Ja nyt tämä pieni tyttö sylissään, tämä pieni tyttö, jonka kutsu hiljentää tallaavat Jacksaappaat. Hänen äänensä on viimeinen. Olin. Nyt olen. Olen... Poppynoodle."

Osta Milkweed Amazonista