Tygerissä William Blake ei ainoastaan tutki hyvän ja pahan rinnakkaiseloa, vaan myös kyseenalaistaa niiden olemassaolon lähteen ja kysyy, kuinka yksittäinen luoja voi luoda sekä kauneutta että kauhua. Se sisältää voimakkaita metaforia sekä uskonnollisia ja klassisia viittauksia.