Visuaalisen sanastotaulun käyttäminen auttaa opiskelijoita säilyttämään tiedot ja antamaan heille mahdollisuuden näyttää tietävänsä luovalla tavalla. Tätä toimintaa varten opiskelijat laativat hämähäkkikartan, joka määrittelee ja kuvaa 3-5 tyyppistä vesimuodostumaa . Heidän lopputuotteessaan tulisi olla jokaisen määritelmän mukana oleva kuva.
| Vesistö | Määritelmä |
|---|---|
| Bay | Laaja meren sisääntulo, jossa maa kaartuu sisäänpäin |
| Kuilu | Syvä meren sisääntulo, jota ympäröi melkein maa, kapealla suulla |
| Järvi | Suuri sisämaan vesistö seisovaa vettä |
| valtameri | Koko suolaisen veden kappale, joka peittää lähes kolme neljäsosaa maan pinnasta |
| Lampi | Vesistö, joka on yleensä pienempi kuin järvi |
| Joki | Suuri luonnollinen vesivirta, joka virtaa kanavassa mereen, järvelle tai muulle vastaavalle virralle |
| Meri | Suolaisen veden alue, joka peittää suurimman osan maan pinnasta ja ympäröi sen maaperää |
| Salmi | Kapea vesiväylä, joka yhdistää kaksi merta tai kaksi muuta suurta vesialuetta |
| Suoratoisto | Pieni, kapea joki |
| Vesiputous | Veden putoaminen yleensä suurelta korkeudelta |
(Nämä ohjeet ovat täysin muokattavissa. Kun olet napsauttanut "Kopioi toiminta", päivitä ohjeet tehtävän Muokkaa-välilehdellä.)
Eräpäivä:
Tavoite: Luo 3-5 solun hämähäkkikartta, joka määrittelee ja havainnollistaa erilaisia vesistöjä.
Opiskelijan ohjeet:
Opettajat voivat käyttää erilaisia värikkäitä ja mielenkiintoisia kuvia ja videoita selittääkseen eri vesistöjen eroja visuaalisesti. Oppilaat oppivat paremmin katsomalla, ja se auttaa heitä myös säilyttämään tiedot. Pyydä oppilaita piirtämään tai maalaamaan mikä tahansa vesistö, jota he pitävät kiinnostavana tapaa saada heidät mukaan oppiaiheeseen.
Yksi tapa saada opiskelijat mukaan luennon aikana on kertoa tarinankerronnasta erilaisten ja monimutkaisten käsitteiden selittämiseen. Opettajat voivat keksiä mielenkiintoisia ja interaktiivisia tarinoita eri vesistöistä selittääkseen oppilaille niiden välisiä eroja.
Jokaisella vesistöllä on oma merkityksensä ja käyttötarkoituksensa ympäristössä ja ekosysteemissä. Opettajat voivat auttaa oppilaita erottamaan nämä vesimuodot niiden merkityksen ja käyttötarkoitusten perusteella. Joitakin vesistöjä käytetään esimerkiksi kauppaan ja toisia kastelutarkoituksiin.
Käytä interaktiivisia karttoja – fyysisiä tai digitaalisia – antaaksesi oppilaiden tutkia ja erottaa erilaisia vesistöjä. Google Maps ja muut verkkotyökalut sekä koulutussovellukset voivat olla varsin hyödyllisiä. Sisällytä maantiede, jotta oppilaat yhdistävät erilaisia käsitteitä.
Suosittele opiskelijoille luettavaa eri vesistöistä. Sen jälkeen keskustele oppilaiden kanssa heidän oppimastaan. Tätä varten voidaan käyttää ryhmäkeskusteluja tai kirjallisia pohdintoja. Mikäli mahdollista, opettajat voivat järjestää kenttämatkan mille tahansa läheiselle vesistölle kannustaakseen käytännön oppimista.
Meri on pienempi suolavesistö, jota ympäröi osittain maa, kun taas valtameri on massiivinen suolaisen veden avaruus, joka peittää merkittävän osan maan pinnasta. Opiskelijat voivat pohtia esimerkkejä molemmista vesistöistä, kuten Arabianmerestä ja Tyynestä valtamerestä, ja tehdä vertailun Venn-kaavion avulla.
Yleensä järvet ovat suurempia ja syvempiä kuin lammet. Järvet voivat saada vettä useista lähteistä, mukaan lukien joista ja maanalaisista lähteistä. Opiskelija osaa analysoida molemmissa vesistöissä esiintyviä erilaisia eläin- ja kasvilajeja erottaakseen ne toisistaan.
Joet kulkevat tavallisesti alavirtaan ja valuvat lopulta suurempaan vesistöihin, kun ne ovat alkaneet lähteä luonnollisesta lähteestä, kuten sulavasta lähteestä tai jäätiköstä.